Olen ollut pitkään hyvin kiinnostunut sosiaalisesta mediasta. Olen päässyt itse vaikuttamaan muihin ihmisiin, erityisesti nuoriin, viestinnän keinoin. Kokemusta vuosien varrella on kertynyt, minkä takia mediadiplomityön aihe oli kohtalaisen helppo valita. Sosiaalisessa mediassa kaikki vaikuttaa kaikkiin. Mitä tämä tarkoittaa? Jokainen postaus vaikuttaa katsojaan jollain tavalla. Nuoret ottavat mallia toisistaan ja toistensa postauksista, ja siten syntyvät erilaiset trendit. Tällainen vaikuttaminen on tosin tahatonta.

Vaikuttamisesta tulee vaikeaa, kun on valittava tietty kohderyhmä, jolle tuotteita mainostetaan. Asiaa vaikeuttaa entisestään se, että nykypäivän markkinoijat ovat usein aikuisia. Aikuiset eivät vietä tunteja sosiaalisen median palveluissa, eivätkä he tiedä tiuhaan tahtiin vaihtuvista trendeistä. Se, mikä on nyt siistiä, on kohta jo noloa. Trendejä apuna käyttäen vaikuttaminen on siis vaikeaa. On opittava, miten sosiaalista mediaa käytetään.

Instagram on pitkään ollut yksi suosituimmista sosiaalisen median palveluista. Palvelun ovat luoneet Kevin Systrom ja Mike Krieger vuonna 2010. Sillä on Suomessa käyttäjiä noin kaksi miljoonaa ja iso osa sen käyttäjäkunnasta koostuu nuorista. Palvelu on siis toimiva, kun tarkoituksena on saada yhteys nuoriin. Facebook sen sijaan ei ole yhtä toimiva palvelu nuorten tavoittamiseen, sillä suurin osa palvelun käyttäjistä on aikuisia ihmisiä.

Kuten jo aiemmin mainitsin, minulla on aiempien kesätöiden ansiosta kertynyt melko paljon kokemusta Instagramin käytöstä ja siellä vaikuttamisesta. Olen oppinut myös käyttämään omaa Instagram-tiliäni ammattimaisemmin. Pyrin pitämään tilini ulkoasun sopusoinnussa postaamalla tietyin väliajoin kuvia tietyssä järjestyksessä. Mainostan myös omia töitäni ja tapahtumia melko usein Instagram-stoorissani. Suurimpia esikuviani Instagramin saralla ovat Youtubettajat, eli julkisuuden henkilöt, jotka julkaisevat videoita omasta elämästään Youtubeen. Esimerkiksi Sita Salminen, Instagram-tililtä @sitasalminen, ja Miisa Rotola-Pukkila, Instagram-tililtä @mmiisas, ovat inspiroineet minua Instagramin käytössä sekä mediadiplomisivun ulkoasun suunnittelussa.

Vaikka iso osa nuorista käyttää Instagramia, ei heihin ole helppoa saada kontaktia sosiaalisessa mediassa. Osa nuorista jää myös väistämättä mainonnan ulkopuolelle. Haluaisinkin työlläni pienentää edes jonkin verran tällaisten ulkopuolelle jäävien nuorten määrää. Kaikki nuoret eivät myöskään ole sosiaalisessa mediassa, joten perinteisiä paperisia mainoksia ei tule unohtaa.

Väitän, että nykypäivänä nuoriin vaikuttaminen on jopa vaikeampaa, kuin aikuisiin. Tämä siksi, että nuoret vaihtelevat paljon eri sosiaalisen median palveluiden välillä. Nuoret eivät lue enää kirjoja tai lehtiä yhtä paljon, kuin aikaisemmin. Vanhemmat ihmiset lukevat enemmän, joten sanomalehtien mainokset löytävät tiensä helpommin vanhemman kohderyhmän luokse. Jotta nuoriin saa yhteyden, on siis hallittava useita sosiaalisen median palveluita, kuten Instagramia ja Snapchatia. Tiktok on nopeasti kasvava palvelu ja sitä käytetään nuorten keskuudessa myös paljon.

Kun mainostaa Instagramissa, on otettava huomioon sen erilaiset julkaisumuodot. Nuoret katsovat paljon Instagram-stooreja. Instagram ei anna katsojan sivuuttaa stoorien mainoksia samalla tavalla, kuin syötteeseen julkaistuja postauksia. Stooreilla tavoitetaan siis todennäköisesti suurempi määrä katsojia, kuin postauksilla.

Jokainen sosiaalisen median käyttäjä muodostaa oman sosiaalisen kuplansa. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden algoritmit suosittelevat katsojalle sellaista sisältöä, mistä katsoja on aikaisemmin pitänyt. Kuplassa on hyvät ja huonot puolet. Hyvä asia on se, että palvelu pystyy tarjoamaan aina kiinnostavaa sisältöä. Huonona puolena katsoja näkee vain sellaista materiaalia, joka tukee hänen omia mielipiteitään. Hän ei siis opi uutta toisten näkökulmista eikä löydä helposti uudenlaista tietoa. Tällaista kuplaa on vaikea rikkoa, eivätkä kaikki mainokset kykene pääsemään tämän kuplan sisälle. Kaikki mainokset eivät siksi näy kaikille.

Koostin työni verkkosivulle, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus halutessaan perehtyä valitsemaani aiheeseen. Itse työ on videomuodossa. Koin, että videota olisi mielenkiintoisempaa seurata, kuin pelkkää tekstiä. Samalla pystyin myös osoittamaan omaa osaamistani. Hyödyin verkkosivusta myös itse paljon. Opin muun muassa luomaan QR-koodeja ja upottamaan videoita verkkosivulle.

Koen työskennelleeni hyvin ja aktiivisesti diplomityön parissa ja olen melko tyytyväinen lopputulokseen. Työnteko venyi odotettua useammalle viikolle, mikä ei ollut alkuperäinen tarkoitus. Sain työni valmiiksi kuitenkin hyvissä ajoin. Sivulta löytyy myös ylimääräistä materiaalia, jota mediadiplomin suorituskriteereistä ei löytynyt. Tarkoituksena oli luoda työstä mahdollisimman omannäköiseni. Itse diplomityö jäi haastateltavien lukumäärän puolesta melko pieneksi. Jos kapasiteettia ja aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut mielenkiintoista tutkia aihetta vielä laajemmin.

Lähdeluettelo:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Instagram

https://mainiota.fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-2021-ian-mukaan/

https://koulutus.purot.net/sosiaalisen_median_tilastoja

https://markkinointiakatemia.fi/wp-content/uploads/2019/05/instagram-opas.pdf

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/markkinointi-instagramissa-ethan-unohda-tarinamainontaa